9.1.2026

Näennäisesti herkät asiat törröttävät viimasta ja rännästä huolimatta

– ja niillä on tärkeä tehtävä suoritettavanaan.

Materiaalien vastaparit – hauras ja massiivinen – luovat meditatiivista tilaa. Näyttelyn nimiteoksen mukaiset kasvit ja kukat kutsuvat pysähtymään luonnon kauneuden ja haavoittuvuuden äärelle. Gallerian alakertaan sijoittuva installaatio on hiljainen näkymä kulttuurin, ihmisten ja luovuuden monimuotoisuuteen. Herkästi kohoavat lasikasvit ja kukat symboloivat niitä asioita, jotka kantavat elämää myös talouden ja aikojen vastatuulessa.

"Nyt tiedän, että kaikki turha ei ole tarpeetonta.


Niin kuin kuiva kasvi, joka

ravitsee maata
 hiljaisuudessa.”

(Enää en pelkää) Eeva Kilpi

Talventörröttäjät, 2026

Talventörröttäjät vertautuvat kauniilla tavalla taiteilijoihin ja kulttuuriin ihmiskunnassa. Niiden merkitystä ylenkatsotaan etenkin taloudellisesti haastavina aikoina, mutta jos ne katoavat, katoaa jotain ihmisyydestä. Suurena ryhmänä ja yhdessä yhteisönä meissä on suuri voima.

My hope-projekti vuodesta 2024 alkaen

Ilman taidetta ei olisi toivoa. Taide on kuin Talventörröttäjän hiljainen huuto maisemassa: minä olin täällä – ja minä olen vielä. Talventörröttäjät-näyttely on osa Katriinan jo vuonna 2024 aloittamaa my hope-taideprojektia, jonka tarkoitus on löytää omia ja haastateltavien toivon lähteitä ja tehdä tästä materiaalista toivoa tuottavaa taidetta.

"Ja vaikka maailma lakkaisi olemasta,

ruohonkorsi kuiskisi edelleen,

että jossain kerran kasvoi toivo."

Rainer Maria Rilken

Lasisilla Lion’s mane -teoksilla Nuutinen haluaa suunnata katsojan huomion sienien ja puiden väliseen symbioottiseen yhteyteen. Lasista ja japanilaisella shou sugi ban-tekniikalla viimeistellystä koivusta koostuvat teokset jatkavat Vaalimisen arvoista -teossarjaa, jonka Nuutinen esitteli KWUM-keramiikkamuseossa ensi kerran vuonna 2022.

Samaan sarjaan kuuluivat myös Harsosääsken koti-teokset, joissa suurista koivupahkoista laskeutuu lasisia rihmoja. Teos koettaa tuoda elämyksen toiselta puolelta maailmaa koettavaksi taiteen keinoin koti-Suomeenkin galleriatilaan. Harsosääsken muodostamat, lasisilta rihmoilta näyttävät, tuhannet pyydykset uusiseelantilaisessa luolastossa ovat ruuhkautunut turistinähtävyys. Alkuperäinen Harsosääsken koti-teos hankittiin vuonna 2022 Valtion Taideteostoimikunnan kokoelmiin, joka on osa Kansallisgalleriaa.

Perhot lehahtavat lentoon Ikimetsän ylätasanteella. Toiminnallinen Perho-peili (2017-) saa uuden ulottuvuuden uusista värityksistä, kun Nuutinen on nimennyt ne suomalaisten perhosten mukaan. Katse kääntyy peilikuvan sijaan Suomessa uhanalaisiin tai rauhoitettuihin perhoslajeihin. Sinisen sävyinen peili on esimerkiksi nimetty Tundrasinisiiveksi (Agriades aquilo), joka on määritetty erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Perhoset ovat yksi suurimmista eliöryhmistä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Suomesta on tavattu 2591 perhoslajia. Perhosella on luonnon ekosysteemeissä merkittävä ja monipuolinen rooli. Perhoset ovat monien kasvien tärkeitä pölyttäjiä ja vielä suurempi merkitys perhosilla on kasvien kasvun- ja kannansäätelijöinä. Perhoset ovat merkittäviä luontoindikaattoreita, eli myös muun luonnon tilaa kuvaavia mittareita.

Perhe Koskelainen